Lue Lisää
Yhden ammatin työura on historiaa – pysyykö koulutus mukana? Asiantuntijat kertovat, miten osaaminen pidetään muuttuvan maailman vauhdissa.

2019-07-24

2019-07-24

“Uskon tehneeni tähänastisen elämäni parhaan päätöksen lähtiessäni vaihtamaan alaa. Se on vaatinut paljon työtä ja tulee vaatimaan vielä paljon lisää, mutta olen motivoitunut ja minulla on selkeät tavoitteet, joita kohti olen jo matkalla.” -Roosa, Java-koulutus syksy 2018

Motivaation ruokkimista, työelämälähtöisiä osaamispaketteja ja joustavia väyliä uuden oppimiseen – näin asiantuntijat ratkoisivat osaajapulaa koulutuksella

Yhden ammatin työura on historiaa – pysyykö koulutus mukana? Asiantuntijat kertovat, miten osaaminen pidetään muuttuvan maailman vauhdissa.

Kokosimme SuomiAreenan lavalle joukon eturivin asiantuntijoita keskustelemaan suomalaisen uudelleenkoulutuksen tilasta aikana, jona työelämä kehittyy nopeammin kuin koskaan ja yhden ammatin ura on historiaa. Tähän blogiin poimimme kolme ahaa-elämystä keskustelusta.

Katso täältä koko keskustelu, jossa panelisteina ovat europarlamentaarikko Ville Niinistö, kansanedustaja Sari Multala, Aalto-yliopiston työelämäprofessori Lauri Järvilehto, Varsinais-Suomen TE-toimiston palvelujohtaja Jaana Hernelahti, Teknologiateollisuus ry:n koulutusjohtaja Leena Pöntynen sekä Academyn toimitusjohtaja Jukka Pulkkinen.

1. Ratkaisu osaajapulaan on jo
lähellä

Keskustelu uudelleenkoulutuksesta ja osaajapulasta keskittyy usein kauhukuviin: kilpailukyky murenee ja kasvu pysähtyy, jos jotain ei tehdä. SuomiAreenan perjantaiaamussa kuului kuitenkin toivo.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Multala toi esiin sen, että jo nyt noin 60 % ihmisistä osaa hakeutua opettelemaan uusia taitoja työn ohessa. Aalto-yliopiston työelämäprofessori Lauri Järvilehto puolestaan totesi koulutustarjontaa olevan verkossa enemmän kuin tajuammekaan – nyt se pitäisi vaan saada selkeämpinä paketteina ihmisten ulottuville ja yritysten hyödynnettäväksi.

”On mietittävä, miten koulutustarjonta saadaan sopimaan työmarkkinan tarpeisiin. Mutta uskon, että olemme jo tosi lähellä ratkaisuja, joilla tämä vyyhti saadaan ratkaistua.”

2. Osaamisvajeen
vastalääke on
motivaatio ja
merkityksellisyys

Koko paneeli oli yhtä mieltä siitä, että ratkaisun ytimessä on motivaatio.

Europarlamentaarikko Ville Niinistön mukaan rajapinnat koulutuksen, työelämän ja sosiaaliturvan välillä pitää saada toimimaan, jotta oman jutun löytäminen on mahdollista.

”Meidän pitää muuttaa suhtautumista ihmiseen: meidän pitää tukea ja palkita sitä, että ihmiset opiskelevat itselleen mielekkäitä asioita, ei rankaista.”

Myös Aalto-yliopiston työelämäprofessori Lauri Järvilehto rummuttaa merkityksellisyyden ja sisäisen motivaation löytämisen tärkeyttä osaamishaasteiden selättämisessä.

”Oppiminen on kovaa työtä. Jotta ihminen on valmis näkemään vaivaa, on päästävä kiinni siihen, mikä yksilöä oikeasti kiinnostaa. Meidän pitäisi peruskoulusta asti kysyä oppilailta: mitä sinä haluat tehdä. Sitten mietitään, miten tämä voidaan muuttaa työmarkkinaan sopivaksi tehtäväksi.”

Teknologiateollisuus ry:n koulutusjohtaja Leena Pöntynen seuraa työssään lähietäisyydeltä teknologia-alaa piinaavaa, pian jopa 53 000 osaajan vajeen aiheuttamaa kaaosta. Myös hän näkee motivaation alan elinehtona.

”Me tarvitsemme osaavia, ammatistaan innostuneita ihmisiä, jotka haluavat kehittää omaa alaansa. Muuten koulutusinvestoinnit menevät hukkaan”, toteaa

Oman jutun löytäminen tulisi mahdollistaa kaikille aiempaan taustaan tai nykyiseen tilanteeseen katsomatta.

”Työttömien lisäksi myös motivaatiopulan kanssa painiville työssäkäyville pitäisi pystyä tarjoamaan, nopeampia uudelleenkouluttautumismahdollisuuksia korkeakoulututkintojen lisäksi”, Academyn Jukka Pulkkinen.

3. Tutkinto-
keskeisyydestä
osaamis-
keskeisyyteen

Tulevaisuuden työelämä tarvitsee laadukasta tutkintoon tähtäävää koulutusta, mutta myös ketterämpiä ja nopeammin maailman muutoksiin reagoivia koulutuspolkuja.

”Me tarvitsemme tutkintojen tuomaa rikkautta: ne kertovat ihmisestä sen, että hän pystyy tekemään pitkäjänteisesti töitä ja luovat tietopääomaa, jonka päälle rakentaa. Mutta pitää katsoa myös nykytilannetta ja paukuttaa juuri nyt tarvittavaa osaamista ulos perinteisiä väyliä nopeammin”, työelämäprofessori Järvilehto summaa.

Myös Academyn Jukka Pulkkinen korostaa akuuttiin tarpeeseen räätälöitävän koulutuksen tärkeyttä.

”Nykyinen uudelleenkoulutusjärjestelmämme ei palvele yrityskenttää. Koulutuksen sisällön ja oppimistavoitteiden tulisi aina olla suoraan yhteydessä työelämään, jotta siitä on aidosti hyötyä sekä yrityksille että yksilölle.”

Tutkinnoista ei siis tarvitse eikä saakaan luopua, mutta pääpainon tulisi aina olla osaamisessa. Kansanedustaja Sari Multala peräänkuuluttaa koulutusten paketointia selkeiksi osaamispaketeiksi: tutkinnon tai koulutuslinjan nimen sijaan tarjottaisiin konkreettista tietoa siitä, millaisia taitoja tutkinnon suorittamalla saa.

Järvilehto toi esiin myös tutkintokeskeisen ajattelun kompastuskiven: kerran tehty tutkinto on ja pysyy, eikä se aina kerro aidosti ihmisen osaamisesta.

”Kukaan ei pysty ennakoimaan sitä, mitä tietopääomaa tullaan tarvitsemaan ja siksi se, että tehdään yksi tutkinto ja pärjätään sillä ei ole enää nykyaikaa.”

No items found.
No items found.